Sievin historiaa

Mistä Sievi on tehty?

Sievi on tehty Vääräjoen varren monista kylistä.  Sievi on tehty monista jo kuivatetuista järvistä, joista osa on jo uudelleen vesitettykin.

Asumukset rakennettiin kuiville hiekkakankaille ja järvien rannoille. Evijärvi, Sievinmäenjärvi, Kortejärvi ja Jyringinjärvi rantoineen olivat oivallisia asuinsijoja.

Sievi-nimen synnylle on monta selitystä. Tarinan mukaan asuinpaikkaa hakenut mies oli löytänyt sopivan sijan Sievinmäen seuduilta. Vaimo oli kysynyt: ”Mitä löysit?” Vastaus oli: ”Löysin sellaisen sievän mäen.”

Arkisemmin Sievin nimi voi perustua hiekkaharjua merkitsevään sanaan. Jääkausi piti huolen siitä, että Sievin halki kulkee hiekkaharju, joka takaa meille puhtaan pohjaveden.

Kivikaudella hiekkaharjut (silloinen merenranta) olivat oivia paikkoja metsästää ja kalastaa.) Muistoina tästä ovat useat asuinpaikkalöydöt ja pyyntikuopat; vanhimmat niistä ovat Karjulanmäellä.

Sievin esihistorian komeimpia esineitä on Jyringinjärven rannalta löytynyt pronssinen hevosenkenkäsolki, joka on rautakaudelta (noin 1000 jaa.)

1000-luvun alussa Sievi oli hämäläisten eräaluetta. Myös karjalaiset liikkuivat silloisella rajaseudulla. Saamelaisten oleskelusta Sievissä muistuttavat nimet kuten Lapinneva ja Lapinmaa.

Seuraavaksi saapuivat savolaiset asuttajat. Heimojen sekoituttua meistä sieviläisistä tuli sekarotua, ei vilkkaita eikä häjyjä vaan paremminkin vakaita pohjalaisia. Pysyvät talot syntyivät jo 1400-luvulla.

Kuva: Markkulan Sopenkankaalta on löydetty kampakeramiikkaa (4 200-1 300 eaa.). Palaset ovat peräisin säilytysastioista, jotka on valmistettu vyöhyketekniikalla ja koristelu kierrenuorapainanteilla. Kuva Jari Okkonen. Sksa.

© 2017 Sievi.fi All Rights Reserved